Kaupunkipihalle eksyneet

 

Muutaman askeleen päässä ulko-ovestamme  kukkivat maalaiselämän maisemiin ja leinikkien sukuun kuuluvat  keltaiset kukat. Tietysti ne leviävät hallitsemattomasti. Kukkien tapaan näyttävät kauniilta, mutta ovat aivan väärässä ympäristössä. Teiden ja ojien pientareilla niiden kuuluisi kukkia.
Voikukka kukkii edelleen hieman pienempänä, mutta edelleen sitkeänä. Otettaan se ei helposti irrota, kun on kasvupaikan itselleen saanut.
Viimeisessä kuvassa on korte, muistuttaa peltokortetta ja saattaa olla se.  Miten se on löytänyt tiensä tänne urbaaniin ympäristöön. Näyttää leviävän jo hallitsemattomasti ruusupensaiden aluskasvustona.

Ruohomökki

Ruohokattoinen maan sisään  rakennettu mökki on seissyt paikallaan yli viisikymmentä vuotta.
Muistan tämän vihreän mökin tai oikeastaan luolaston lapsuudestani saakka. Silloin luolaston katto oli rehevän vihreä ja tasainen.  Nyt katto on ränsistynyt. Multa on vierinyt alas ja isoja kuoppia  jopa reikiä on siellä täällä. Tätä keskellä kaupunkia sijaitsevaa luolastoa ei enää kauniiksi voi sanoa.

Sisäänkäynti on arveluttavan rapistunut. Asuukohan tuolla hoppitteja, peikkoja vai menninkäisiä ?
Täysin tyhjä lienee. Entäs tosipaikan tullessa. Ovatko paikat kunnossa, kun hätätilanteessa sinne kiiruhdetaan suojaan. Tuskin, surkeasta ulkonäöstä päätellen.
Moniko edes tietää, että tässä on turvapaikka ison vaaran uhatessa, sillä opasteet puuttuvat. 
Tämä on väestönsuoja.
Nyt vain kattoa korjaamaan ja ryteikköä perkkaamaan. Kivikkokasvit sopisivat tälle katolle.

Sammalta

Kaupungin keskustaa halkoo kapea joki,. Se on hyvin tavallista. Joet laskevat mereen, kuten Pariisin läpi virtaava Seine-joki. Täällä joki on saanut nimekseen Suntti ja se laskee Pohjanlahteen.
Olen katsellut Kauppatoria vastapäätä olevaa joen töyrästä. Se on pengerretty yli 50 vuotta sitten betonimuurilla, tarkkaa aikaa en muurille tiedä. Betonista päättelen rakentamisen ajoittuvan 1930-luvun jälkeisille vuosille.
Kävelin portaita alas muurin vierelle ihailemaan sen pintaa. Muuri näytti vihreän kauniilta. Sen pintaan ovat kotiutuneet useat sammallajikkeet, suurin osa kuuluu kivisammalien sukuun. Muurilla on ikivihreää elämää, harmaa betonimuuri olisikin ankean tylsä.  Muuri ja sen sammaleet ansaitsisivat suojelun, ajattelin.
Tällä muurilla on myös tehtävä, se on osa yläpuolella olevaa paikoitusaluetta, kannattelee sen reunaa valahtamasta jokeen. 
Läheiset puiden rungotkin ovat saaneet vihreän sammalpeitteen.

Leskenlehti

Aloitan pitkän tauon jälkeen postaukset tässä blogissa. Muuton myötä muutin hieman blogisisältöä. Koska asun nyt aivan kaupungin ydinkeskustassa eikä minulla ole omaa pihaa, aikomukseni on etsiä villejä ja vähemmän villejä kukkia ja kasveja täältä kaupungin ytimestä.  Kuvaan ne ja kerron niistä lyhyesti.

Olen pitkään odotellut ensimmäistä villiä kukkivaa kasvia. Eilen löysin leskenlehdet sattumalta. Satoi vettä koko ajan, mutta otin muutaman kuvan, joista liitän tähän ylle yhden. Tänään kävin auringonpaisteessa kuvaamassa lisää.

Kirkkaan keltainen leskenlehti ei ole helppo kuvattava, mutta näillä aloitetaan.  Kukat paistattelivat päivää Neristanissa, vanhan puutalon graniittisen kivijalan kupeessa, jalkakäytävän reunalla.

Leskenlehti (Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi. Sitä tavataan yleisesti lähes koko Euroopassa. Myös Suomessa se on hyvin yleinen laji. Leskenlehti on Itä-Uudenmaan maakuntakasvi. Lisää tietoa Wikipediasta.

Wawelin kahvikupit

Pitkästä aikaa jatkan taas inventoimista. Avasin keittiön yläkaapin oven, sieltä löytyvät kahvikupit. Ylimmällä hyllyllä pölyn peitossa on valkoinen Wawelin astiasto. Aikaa on kulunut tämän kuuden kupin astiaston ostosta. Astiastoon kuuluvat kupit, asetit, sokerikko, kermakko ja iso kakkulautanen. Käyttö on ollut vähäistä ja ajoittuu ostohetken ajankohtaan.Erään muuton yhteydessä vein sen  kirpputorille, mutta ei sitä kukaan ostanut. Olenkin päättänyt jättää astiaston kaapin ylähyllylle pölyttymään.

Kun selasin netistä  Krakovan Wawelin tehdasta, sain eteeni Wawelin kuninkaanlinnan ja Schindlerin tehtaan historioineen. Jotain vanhaa perinnettä täytyy tässä posliiniastiastossa olla.

Astiastossa on kohokuviollinen reunakoristelu ja kullanväriset pienet kukkakuviot. Design vaikuttaa siis kuninkaalliselta, kuppien korvat ovat koukeroiset ja  pohjaan on muotoiltu jalusta. Kullatut numeroinnit kupissa 116, aluslautasessa  181 ja asetissa 110.

Sokerikon ja kermakon jalusta on muotoiltu yläreunojen tyylin mukaan. Molempien pohjaan on leimattu kultauksella numero 102. 

Posliinitehtaan merkki on pohjassa,  isoW-kirjain näkyy olevan tehtaan logo. Kullattu numero on säilynyt hyvin. Koska kuppeja ei ole paljon käytetty, ei pesu ei ole kuluttanut kultausta.

Matka Krakovaan ja Wawelin linnaan olisi historiallisen mielenkiintoinen kokemus.

Inventointi: Wawel  kahvikupit 6 kpl, asetit 6 kpl,  sokerikko, kermakko, kakkulautanen

Yläkaappien kätköistä alakaappiin

Aikaa on hieman venähtänyt, mutta raivaus on jatkunut. Tosin jonkin aikaa se on ollut pysähdyksissä. Nyt olen vielä keittiössä. Nämä yläkaapit on käyty ajat sitten läpi. Tuike ihmettelikin, että en ole heittänyt mitään pois. Oikeastaan yläkaapeissa ei ollut paljon heitettävää. Järjestäminen paljasti tavaroiden tarpeellisuuden. Kaikkea en käytä, mutta on vaikea luopua muistojen takia.
Kylmäkeskuksen yllä olevalla hyllyllä ovat valkoiset italialaiset salaattivatini. Niitä voi tietysti käyttää tarjoiluvateinakin. Näistäkään en luovu, niitä on yhteensä neljä.

Yläkaapiston kippioven takaa löytyy kulhoja. Kahta savikulhoa käytän - en muista milloin olen käyttänyt - kai joskus. Alimmaisessa on kansi, pitäisi lukea ohje savipadassa kypsentämisestä. Päällä pilkistää musta uunivati, siinä voi valmistaa gratiinit.
Vieressä on iso musta uunivati, sitä tarvitaan, kun valmistetaan ruokaa uunissa 8-10 hengelle. Sen päällä on pieni Höganäsin musta uunikulho, jossa kypsyy pieni kaalipata sopivasti.  Teräskulhoja on kaksi ja kolmas teräsvuoka. Mitä niistä sanoisin. Saa nyt nähdä
Tämän kulhorivistön taakse  piilotin lähes käyttämättömän Moulinex  yleiskoneen. Siitä haluan päästä eroon. Saa ilmoittautua, jos joku haluaa, ohjeet löytyy ja kaikki osat. Huomasin kun kävin kaapilla, että mustan kulhon alla on vielä sininen uunivati.

Tässä yläkaapin osiossa ylhäällä ovat kaksi Arabian kannua, jotka ovat jäämistötavaraa, kuten joku muukin jo esittelemäni. Muistojen takia pidän ne, käytän kesällä  terassilla kukkamaljakkona.
Edessä on ranskalainen sinappipurkki, johon saa säilöttyä vaikka kurkkuja. Sitten juustoraastimia kulhoineen kaksi kpl. Nyt ovat tyhjiä, koska yksi on jo käytössä. Päällä on sipulileikkuri, jota en käytä, se saa lähteä.
Sagaformilta valkosipulipurkki, chilipurkki, kurkkupurkki sekä basilika- ja tillipurkit. Ne ovat ns ruukkumallia eli niihin voi sujauttaa  suoraan ruukut. Näistä purnukoista luovun. Jos kiinnostaa postaan niistä kuvat. Näitä ei ole näköjään enää mallistossa.

Ja seuraava luukku lasia. Vanhat limsapullot  5 kpl odottavat pääsevänsä joko simapulloiksi tai muuhun käyttöön. Vesikarahveja on kaksi ja yksi käytössä, vesikannuja kolme. Aivan perällä kannujen takaa pilkistää iso keltareunainen Arabian vati. Se on niin iso, että en keksi mitä ruokaa siitä voisin tarjota. Ehkä kylvän siihen salaattia keväällä.

Nyt loppuivat korkean kaapiston yläkaapit ja hypätään alas ja avataan uunin alla oleva vetolaatikko. Järjestin sen ja kummasti siihen tuli kaikille vuoille tilaa eikä mitään tarvitse heittää pois. Silikonivuokia on 5 kpl, teflonvuokia 7 kpl, lasivuokia 3 kpl, lisäksi pursotin ja silikonialustoja 2 kpl.
Moulinexin ja Sagaformin tuotteista  kiinnostuneet voivat vastata kommentointilaatikossa tai e-maililla ar.leena@hotmail.com

Inventointi:
valkoiset vadit  4 kpl, uunikulhot 6 kpl, teräskulhot  2 kpl,  teräsvuoka 1 kpl
Arabian kannut 2 kpl,  sinappipurkki 1 kpl, juustoraastimet 2 kpl,
limskapullot 5 kpl, vesikarahvit 3 kpl, lasikannut 3 kpl, Arabian iso vati 1 kpl
Silikonivuoat 5 kpl, teflonvuoat 7 kpl, lasivuoat 3 kpl,  pursotin 1 kpl, silikonialustat 2 kpl

Tarjottimet

Raivaus on jatkunut keittiössä jo aika pitkälle. Yläkaapit ja osa alakaapistojen laatikoista on raivattu. Selkeää jälkeä on tullut  Parista kaapista on löytynyt poisannettavaa. Katsotaanpa yläkaapin oikeanpuoleiseen kaappiin.
Tyhjensin kaapin ja siirsin sinne kaikki tarjottimet, kaappi täyttyi kokonaan niistä. Selkeää pitää ne yhdessä ja samassa paikassa.
Uushopea- eli alpakkatarjottimia löytyi neljä kappaletta. Pinnistin muistiani  milloin olen niitä käyttänyt. Eipä tullut mieleeni. Tietenkin niiden tarkoitus on toimia tarjottimena tai tarjottavan alusina. Tuskin ihan neljää tarvitsen, joten seuraavaksi pujahtivat mieleeni muut käyttämahdollisuudet.

Taulukehykseksi tai peiliksi. Romanttinen liitutaulu maalaamalla pohja. Miehen nuoruuden palkintolusikat, ne voisi ideoida tarjotintauluun. Lopputuloksien näyttäminen jäänee myöhempään, kun raivaukset on tehty.

Puutarjottimia kaapissa on kahdeksan. Näistä olen muutamaa käyttänyt viime aikoina. Joukossa on  neljä 1970-lukulaista teak-tarjotinta. Ne tarvitsevat öljykäsittelyn ja pääsevät käyttöön. Mäntypuiset tarjottimet mietityttävät, enkä keksinyt niiden kohdalle vielä mitään. Pitkä suorakaide patonkialusta on käytössä. 
Lisäksi sijoitin kaappiin Ikean  muoviset tarjottimet, musta iso suorakaide ja kaksi mustavalkoista pienempää. Miksi olen aikoinaan nämäkin ostanut ?  Kaapissa ovat myös vanhat ja kuluneet Ella Doranin  kivi-alustat (6 kpl) ja uudet (6 kpl) olohuoneen pöydällä.                                                                

Teräsvadit tai alustat ovat hyviä. Käyttö rajoittuu isompien ruokatarjoilujen yhteyteen. Joskus niitäkin on.

Tarjottimet ovat yläkaapissa helposti otettavissa. Vielä en vie sieltä mitään pois. Joihinkin liittyy hyviä muistoja. Teak-alustat lähentelevät jo 50-vuotispäiväänsä ja aloittavat sen jälkeen antiikkiaikakautensa.Yritän jalostaa  jokaiselle jotakin käyttöä. Ikean alustat menevät kukka-alustoiksi.

Inventointi - tarjottimet 29 kpl